Työuupumus, siviiliuupumus vai uupumus - onko sillä väliä?
Työuupumuksesta on viime aikoina puhuttu paljon. Mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen lisäännyttyä, ja masennuksen noustua liki uuden kansantaudin asemaan, aiheen tärkeyteen on paneuduttu. Työuupumuksesta puhutaan nykyään myös ihan vain uupumuksena. Haittaako se? Miksi työuupumus olisi hyvä erotella siviiliuupumuksesta? Näitä aiheita pohdin tässä blogitekstissä.
Mitä työuupumus eli burnout on?
Työuupumus, burnout, on voimavarojen ehtymistä. Se on hyvinvoinnin häiriötila, jossa koetaan uupumusasteista väsymystä, kyynistymistä sekä ammatillista itsetunnon laskua. Työuupumus on usein seurausta pitkittyneestä työstressistä. Ymmärryksemme mukaan työuupumus ei synny siis hetkessä esimerkiksi jonkun rajatun kestoisen projektin myötä. Pitkittynyt, kuormittunut tilanne voi johtaa vakavaan työuupumukseen jossa voimavarat loppuvat kokonaan.
Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät. Taustalta löytyy yleensä motivoitunut työntekijä ja työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset työolosuhteet. Työolosuhteiden kannalta työuupumukselle altistavat tekijät ovat mm.:
ristiriitaiset tavoitteet
jatkuva aikapaine
vähäiset organisaation voimavarat kuten esimiehen tuki
liian suuri työmäärä
vähäiset vaikuttamisen mahdollisuudet omaan työhön
rooliristiriidat
koettu epäoikeudenmukaisuus, epävarmuus ja ennakoimattomuus
Yksilötasolla työuupumukselle altistavia piirteitä ovat mm.
liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset
voimakas velvollisuudentunto
matala koherenssin tunne
haitalliset stressinhallintamenetelmät kuten työpäivien venyttäminen, taukojen pois jättäminen tai rentoutuminen substanssien avulla.
Työ ja arki limittyvät
Elämämme on kokonaisvaltaista, niin myös hyvinvointimme. Elämän jakaminen perinteisiin siiloihin työ, vapaa-aika, perhe-elämä, harrastukset on yhä haastavampaa. Varsinkin tietotyöläisillä, jotka tekevät työtään kannettavien tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, muuttunut työ hämärtää työn ja muun elämä rajaa. Lasten Wilma -viesteihin voi vastata palaverissa, ja kaverin kanssa lenkillä ollessa voi varmistaa huomisen palaveriajat puhelimella. Työhyvinvointia tutkinut Johanna Kuroma puhuu multipresence -strategiasta, jonka yksilöt ovat kehittäneet selviytyäkseen suuresta työ- ja yksityiselämän kuormasta. Strategia mahdollistaa tehokkaan ajankäytön ja työpäivien keston lyhentämisen. Kolikon kääntöpuolena multipresence -strategia altistaa paitsi stressikokemukselle myös vaikeuttaa riittävää palautumista.
Työuupumus on terminä
kärsinyt inflaatiota
Mistä siis oikeastaan uuvumme? Yhä useammin työuupumuksesta puhutaan yleisesti uupumuksena. Psykopodiaa -podcastissa vieraillut työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa työuupumuksen terminä kärsineen inflaatiota. Työuupumuksen ja siviilielämän uupumuksen rajan hämärtyminen on ymmärrettävää, sillä työuupumuksen oireet näyttäytyvät siviilielämässä. Pitkien, voimavaroja vaativien työpäivien jälkeen kodin ja parisuhteen vaateet saattavat tuntua painavilta. Energia ja aika ei tunnu riittään, ja edelleen palautuminen kärsii. Tämä näkyy myös tutkimuksissa; työuupumuksen taso korreloi sen kanssa kuinka kuormittavana pidämme kodinolojen kuormittavuutta.
Miksi on tärkeää erotella työuupumusta ja siviiliuupumusta?
Vaikka tutkimuksissa on huomattu työuupumuksen haittavaikutusten heijastuminen kotielämään, yhteyttä siviilielämän kuormittavien asioiden ja työuupumuksen välillä ei ole nähtävissä. Vaikka siis helposti voisi järkeillä, että henkilön kokiessa yksityiselämän vaikeita kriisejä edesauttaisivat nämä työuupumuksen syntymistä, ei näin ole. Kielteisillä elämäntapahtumilla on löydetty olevan vain lievä myönteinen yhteys työuupumukseen. Tutkimustulokset ovat vahvistaneet käsitystä työuupumuksesta nimenomaan työperäisenä voimavarojen menettämisen prosessina.
Tutkimustulokset ovat vahvistaneet käsitystä työuupumuksesta nimenomaan työperäisenä voimavarojen menettämisen prosessina.
Tämä on erityisen tärkeä tulos kun ajatellaan vastuukysymystä. Hakanen toteaa podcastissä meillä olevan tendenssi puhua työuupumuksesta siviiliuupumuksena, mikä vesittää työnantajan vastuuta. Liitämme helposti työuupumusasiat yksilön siviilielämän haasteisiin, ja tulkitsemme niitä yksilön elämäntilanteiden valossa. Tällöin myös vastuukysymys vääristyy. Työssä jaksaminen on kuitenkin keskeinen osa työntekijän fyysistä ja henkistä terveyttä työssä, josta työnantaja on työterveyslain mukaisesti velvollinen huolehtimaan.
Työuupumus työpaikalla kertoo myös aina tarinaa työyhteisökokemuksesta. Kaikki ei lähde yksilöstä vaan myös siitä, mitä töissä tapahtuu; Miten työtehtävät on jaettu, millaisia voimavaroja työyhteisöllä on, mikä on työpaikan johtamiskulttuuri, saatavana oleva tuki, millaisia toimintamalleja työpaikalla on?
Työuupumuksen jaettu vastuu
Koska työuupumus kehittyy työn ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, siihen johtavia tekijöitä löytyy molemmista. Tästä syystä työuupumuksen hoitamiseksi, ja ennen kaikkea ennaltaehkäisemiseksi, siitä huolehtimisen vastuu on yhteinen.
Lähtökohtaisesti yksilöllä on vastuu ja oikeus huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. On hyvä uskaltaa kysyä itseltään ovatko toimintamallini kestävät, jaksaisinko tätä tilannetta ja työkuormaa vuoden tai kaksi eteenpäin. Olemme myös itse parhaita väsymyksemme tunnistajia. Työuupumustapausten esilletulo on paljon yksilön harteilla. Kannustankin kaikkia itsensä tarkkaan kuunteluun oman jaksamisen ja väsymyksen suhteen.
työuupumuksen hoitaminen ja ennen kaikkea ennaltaehkäiseminen on yhteinen vastuu
Työuupumus ei ole yksin yksilön vastuulla. Olisi tärkeää, että yritysten strategian keskiössä on työntekijöiden hyvinvointi, työn imun ja työvireen säilyttäminen. Olemassa olevat rakenteet ja toimintatavat työhyvinvoinnin säilyttämiselle, sekä julkilausumat siitä, että “tämä on yrityksellemme tärkeää” ovat oleellisia.
Jari Hakanen esitti podcastin lopussa haasteen; Työuupumuksen nollatoleranssi. Pyrkisimme siis työpaikoilla tilanteisiin, joissa työuupumusta ei edes pääse syntymään. Tämä kuulostaa mielestäni hienolta, eikä ollenkaan liian korkalentoiselta, sillä keinoja ja tietämystä meillä on riittävästi.
yrityksille on tarjolla uusia apukeinoja työuupumuksen ennaltaehkäisyyn
Valveutuneisuuden ja kokemuksen lisäännyttyä yrityksille on tarjolla paljon erilaisia apukeinoja puuttua työuupumuksen syntyyn jo varhaisessa vaiheessa. Uusimpana ovat yksityiset terapiayritykset, kuten Helsinkiläinen InsideOutTherapy, Winnie Works ja Purkamo, joiden kautta yritysten on mahdollista tukea työntekijöidensä yksilötason jaksamista ja työhyvinvointia ennaltaehkäisten työuupumusta.
Miten teidän työpaikoilla pyritään ehkäisemään työuupumusta?
Sivutut lähteet:
Psykopodiaa -jakso 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen
Jari Hakasen väitöstutkimus Työuupumuksesta työnimuun
Johanna Kuroman väitöstutkimus Coping with Hindrances in Mobile and Virtual Work